SYÖVERIFOLKIA!
HietaKettu on viisihenkinen, oululainen indie folk -yhtye, jonka musiikki koostuu kauniisti sovitetuista lauluista, joissa soi haikeus ja toivo. Musiikissa korostuu harmonisuus ja melodisuus sekä kansanmusiikin arkaaisuus ja askeettisuus yhdistettynä pop-vaikutteisiin sanoituksiin.
Kappaleiden tarinat kumpuavat omakohtaisista kokemuksista ja ajatuksista. Teemoina on mm. ihmissuhteet, luonto, suru, kaipaus ja menetys - sekä muut tunteiden syöverit. Melodioissa ja rytmiikassa on vaikutteita folkin ja popin lisäksi maailmanmusiikista.
HietaKetulla on kaksi omakustanteisesti tuotettua albumia: Huono duo (2016) ja Virvatuli (2020). Uutta levyä työstetään parhaillaan.
Uusin single Talo julkaistu 8.6.2023
meidän tarina
HietaKettu on Kaustiselta lähtöisin oleva, sittemmin oululaistunut indie folk-yhtye. HietaKetun ohjelmisto koostuu kauniisti sovitetuista lauluista, joissa soivat haikeus ja toivo. Musiikissa korostuu harmonisuus ja melodisuus sekä kansanmusiikin arkaaisuus ja askeettisuus yhdistettynä pop-vaikutteisiin sanoituksiin. Kappaleiden tarinat kumpuavat omakohtaisista kokemuksista ja ajatuksista. Teemoina on mm. ihmissuhteet, luonto, suru, kaipaus ja menetys. Melodioissa ja rytmiikassa on folkin ja popin lisäksi lattari- ja indie-musiikin vaikutteita. Tunnetummista yhtyeistä mm. Scandinavian Music Group, Simon & Garfunkel ja Egotrippi ovat toimineet innoittajina HietaKetun musiikille.
HietaKettu on ollut alun perin kaustislaisten Anna-Kaisa Kettusen ja Pinja Valon (ent. Hietalahti) duo, jonka lukioikäiset tytöt perustivat päästäkseen esiintymään Kaustinen Folk Music Festivaleille. Pelimannipitäjä-Kaustisen kansanmusiikki ja stemma-laulu ovat olleet molemmille vahvoina vaikutteina musiikin tekoon ja esiintymiseen. Lisäksi musiikkilukio, musikaalimusiikki ja musiikkiteatteri sekä erityisesti Eino Leinon runot puhuttelivat molempia tyttöjä. Näistä lähtökohdista HietaKettu-duo lauloi kansanlauluja ja ikivihreitä omin sovituksin, mutta alkoi hiljalleen säveltää ja esittää omia kappaleita.
Vuonna 2016 julkaistiin yhtyeen ensimmäinen omakustanteinen albumi nimeltä Huono duo. Se sisältää folkahtavaa omaa tuotantoa ja sävellyssovituksia Eino Leinon runoihin. Stemmoissa laulaminen ja harmonisuus korostuvat tunnelmassa. Levyä on kuvattu mm. seuraavasti: "Askeettiseen instrumentaatioon ja kansanlaulunomaisiin melodioihin luottava HietaKettu on yhtye, joka - - on tehnyt tunnelmaltaan eheän ja mielenkiintoisen albumin." (Teemu Eerola / Pelimanni-lehti). Levyn äänitystä varten tarvittiin kitaristi ja rumpali. Äänitysten myötä Jussi Moilanen ja Lauri Sallamo tulivat mukaan keikoille, ja hiljalleen myös osaksi bändiä. Nykyisin HietaKettu on nelihenkinen ja sijoittunut Ouluun.
Duon muututtua bändiksi alkoi syntyä uusia kappaleita ja keikkojen määrä alkoi myös lisääntyä. Tyttöjen lisäksi myös Jussi Moilanen alkoi säveltää uusia biisejä, joihin tehtiin sovitukset yhteistyössä. Virvatuli-albumi on tunnelmaltaan synkempi kuin aiempi levy. Siinä mennään syövereihin ja muistoihin. Kappaleissa on luontoaiheista symboliikkaa sekä vahvoja ihmissuhdekuvauksia ja tunnelmia menneisyydestä. Laulut kertovat mm. tupakasta, tuulesta, intiaaneista, erosta, kuolemasta, tuulimyllyistä, hyvistä miehistä ja hulluista naisista.
Levyn nimeksi valikoitui Virvatuli, sillä se symboloi saavuttamattomia haaveita ja harhakuvitelmia sekä toisaalta aarretta tai valoa pimeydessä. Levyn kappaleissa virvatulen käsite tulee esiin monin tavoin mm. täyttymättöminä odotuksina, kaihomielisyytenä, onnen tavoitteluna ja pettymyksenä, kun todellisuus ei olekaan sitä, mitä halajaa. Toisaalta sinivihreinä hohtavat virvatulet ovat kauniita katsella sekä muistella. Saatiinpa siis toisellekin levylle pilkahdus Eino Leinoa ja Nocturne-runoa, jossa viitataan virvatuliin: ”En ma enää aja virvatulta, onpa kädessäni onnen kulta.” Kappaleiden äänimaisemaan on saatu laulun, kitaran, huuliharpun ja perkussioiden lisäksi uusia instrumentteja kuten viulua, urkuharmoonia ja lapinrumpua sekä vierailijasoittajien myötä mm. didgeridoota, huilua, kurkkulaulua, clavea, cabasaa, agogoa ja sadeputkea.
HietaKetun jäsenet ovat Anna-Kaisa Kettunen, Pinja Valo, Jussi Moilanen ja Lauri Sallamo sekä kesällä 2022 bändiin liittynyt basisti Janne Koskinen. HietaKettu on esiintynyt erilaisilla folk-festareilla mm. Kaustinen Folk Music Festivaleilla, Siilifolkissa, Samuelin Poloneesissa, Folklandialla ja Oulun Puistopiknikissä. Lisäksi keikkapaikkoja on ollut varsinkin Oulun alueen ravintoloissa. HietaKettua on pyydetty esiintymään myös monissa yksityistilaisuuksissa.
HietaKettu on ollut alun perin kaustislaisten Anna-Kaisa Kettusen ja Pinja Valon (ent. Hietalahti) duo, jonka lukioikäiset tytöt perustivat päästäkseen esiintymään Kaustinen Folk Music Festivaleille. Pelimannipitäjä-Kaustisen kansanmusiikki ja stemma-laulu ovat olleet molemmille vahvoina vaikutteina musiikin tekoon ja esiintymiseen. Lisäksi musiikkilukio, musikaalimusiikki ja musiikkiteatteri sekä erityisesti Eino Leinon runot puhuttelivat molempia tyttöjä. Näistä lähtökohdista HietaKettu-duo lauloi kansanlauluja ja ikivihreitä omin sovituksin, mutta alkoi hiljalleen säveltää ja esittää omia kappaleita.
Vuonna 2016 julkaistiin yhtyeen ensimmäinen omakustanteinen albumi nimeltä Huono duo. Se sisältää folkahtavaa omaa tuotantoa ja sävellyssovituksia Eino Leinon runoihin. Stemmoissa laulaminen ja harmonisuus korostuvat tunnelmassa. Levyä on kuvattu mm. seuraavasti: "Askeettiseen instrumentaatioon ja kansanlaulunomaisiin melodioihin luottava HietaKettu on yhtye, joka - - on tehnyt tunnelmaltaan eheän ja mielenkiintoisen albumin." (Teemu Eerola / Pelimanni-lehti). Levyn äänitystä varten tarvittiin kitaristi ja rumpali. Äänitysten myötä Jussi Moilanen ja Lauri Sallamo tulivat mukaan keikoille, ja hiljalleen myös osaksi bändiä. Nykyisin HietaKettu on nelihenkinen ja sijoittunut Ouluun.
Duon muututtua bändiksi alkoi syntyä uusia kappaleita ja keikkojen määrä alkoi myös lisääntyä. Tyttöjen lisäksi myös Jussi Moilanen alkoi säveltää uusia biisejä, joihin tehtiin sovitukset yhteistyössä. Virvatuli-albumi on tunnelmaltaan synkempi kuin aiempi levy. Siinä mennään syövereihin ja muistoihin. Kappaleissa on luontoaiheista symboliikkaa sekä vahvoja ihmissuhdekuvauksia ja tunnelmia menneisyydestä. Laulut kertovat mm. tupakasta, tuulesta, intiaaneista, erosta, kuolemasta, tuulimyllyistä, hyvistä miehistä ja hulluista naisista.
Levyn nimeksi valikoitui Virvatuli, sillä se symboloi saavuttamattomia haaveita ja harhakuvitelmia sekä toisaalta aarretta tai valoa pimeydessä. Levyn kappaleissa virvatulen käsite tulee esiin monin tavoin mm. täyttymättöminä odotuksina, kaihomielisyytenä, onnen tavoitteluna ja pettymyksenä, kun todellisuus ei olekaan sitä, mitä halajaa. Toisaalta sinivihreinä hohtavat virvatulet ovat kauniita katsella sekä muistella. Saatiinpa siis toisellekin levylle pilkahdus Eino Leinoa ja Nocturne-runoa, jossa viitataan virvatuliin: ”En ma enää aja virvatulta, onpa kädessäni onnen kulta.” Kappaleiden äänimaisemaan on saatu laulun, kitaran, huuliharpun ja perkussioiden lisäksi uusia instrumentteja kuten viulua, urkuharmoonia ja lapinrumpua sekä vierailijasoittajien myötä mm. didgeridoota, huilua, kurkkulaulua, clavea, cabasaa, agogoa ja sadeputkea.
HietaKetun jäsenet ovat Anna-Kaisa Kettunen, Pinja Valo, Jussi Moilanen ja Lauri Sallamo sekä kesällä 2022 bändiin liittynyt basisti Janne Koskinen. HietaKettu on esiintynyt erilaisilla folk-festareilla mm. Kaustinen Folk Music Festivaleilla, Siilifolkissa, Samuelin Poloneesissa, Folklandialla ja Oulun Puistopiknikissä. Lisäksi keikkapaikkoja on ollut varsinkin Oulun alueen ravintoloissa. HietaKettua on pyydetty esiintymään myös monissa yksityistilaisuuksissa.
Copyright © 2023